Hyppää pääsisältöön

Kivennäisruokinnasta

Hevosten kivennäisten saannista tulee huolehtia, mutta asiaa ei kannata monimutkaistaa.

MITÄ ja MIKSI?

Kivennäis- ja hivenaineita tarvitaan aivan kaikkeen mitä elimistössä tapahtuu. Esimerkkeinä mm aineenvaihduntaan, hermoimpulssien siirtoon, neste- ja hormonitasapainon ylläpitämiseen. Eri aineilla on omat erityistehtävänsä, joten ne eivät korvaa toisiaan. 

Kaikkia näitä tärkeitä aineita löytyy luontaisesti hevosten rehuista, mutta määrät voivat vaihdella suuresti ja olla hevosen tarpeesen nähden riittämättömiä.  Siksi käytännöllisesti katsoen kaikki hevoset tarvitsevat kivennäistäydennysrehun.

Hevosten ruokinnassa rehuihin lisätään yleensä kalsiumia, fosforia, magnesiumia ja natriumia. Hivenaineita, joita rehuihin lisätään ovat kupari, sinkki, rauta, mangaani, jodi ja seleeni.  Muista kivennäis- ja hivenaineista on harvoin puutetta.

MIKÄ REHU?

Kaikkia myytäviä rehuseoksia seuraa vakuustodistus, johon kannattaa tutustua. Se kertoo mitä raaka-aineita seoksen valmistukseen on käytetty.  Raaka-aineissa on eroja niiden maittavuuden ja biosaatavuuden suhteen. Varsinkin hivenaineiden kohdalla orgaaniset hivenaineet (kelaatit, kuten Bioplex®it) ja seleenihiiva ovat huomattavasti paremmin imeytyviä kuin vastaavat sulfaatiti ja oksidit tai seleniitti.

Pakkauksen hinta, kilohinta tai päiväannoksen hinta eivät ole ruokinnallisesti hyviä mittareita kivennäistäydenysrehua valittaessa. Eri rehuja ei myöskään tule vertailla seoksen pitoisuuksien perusteella, vaan sen mukaan kuinka paljon sisältyy suositeltuun päiväannokseen.

KUINKA PALJON?

Valmistajan on vaikea antaa kovin yksityiskohtaisia ohjeita, koska tarpeeseen vaikuttavat esim. perusrehujen pitoisuudet ja muiden täydennysrehujen määrät.  Suuruusluokan tulee kuitenkin olla kohdallaan.  Suosituksia voi verrata hevosen tarvelukuihin, jotka löytyvät Luken sivustolta hakusanalla ”ruokintasuositukset”.

MITEN?

Syötä  kivennäistäydennysrehua,  jossa on monipuolinen sisältö kivennäis- ja hivenaineita järkevissä määrissä.  Varmista lisäksi että hevonen saa riittävästi suolaa (NaCl) koska natriumista on aina puute karkearehuissa. Suolakivi on hyvä pitää jatkuvasti saatavilla.  Hevoset eivät säätele suolansaantiaan - jotkut syövät liikaa ja toiset liian vähän. Seuraa tilannetta ja varmista suolan saanti.

Kevyessä työssä hevonen tarvitsee noin 15 g Na päivässä. Suolassa (NaCl, natriumkloridi) 40 % on natriumia, joten tarve vastaa noin 40 g suolaa (noin 2,5 rkl. 1 rkl = 3 tl = 15 ml). 

 

VAROITUKSEN SANA!

Hevosille löytyy lukuisia tehokkaasti markkinoituja yksittäisiä kivennäis- ja hivenaineita.  Niitä ei kuitenkaan tulisi lisätä ruokintaan ilman selkeästi todettua tarvetta. Syy tähän on eri kivennäis- ja hivenaineiden väliset vuorovaikutukset.  Esimerkiksi ylimäärä sinkkiä vaikuttaa kuparin imeytymistä heikentävästi. 

Kivennäisruokintaa ei kannata monimutkaistaa.  Eri aineiden keskinäisten suhteiden hienosäätö ja milligramman tai kahden desimaalin tarkkuuksiin pääseminen on tuomittu epäonnistumaan.  Järkevintä on tarjota monipuolinen kattaus aineita, joista hevosen elimistö erilaisten säätelymekanismien avulla ottaa tarvitsemansa ja erittää ylimäärän. Niin kauan kun liikutaan järkevissä puitteissa, oikeilla kymmenyksillä, ilman ilmiselvää ali- tai yliannostusta tämä on toimiva ruokintastrategia.  Tärkeää on myös että kivennäisseos on maittava, niin että hevonen suostuu sen syömään.

Ruokintasuositukset löytyvät
TÄÄLTÄ

Lue lisää

Speedex-rehujen hivenainekoostumusta tarkistettu ja päivitetty

Speedex-rehujen hivenainesisältöä on muokattu paremmin vastaamaan hevosten ravintoainetarpeita suomalaisella rehustuksella. Suurin muutos on rautapitoisuuden alentaminen. Tärkeitä hivenaineita sinkkiä

Hei, täällä Anna ja Helena Kvarnbackenin tallilta!

Yrityksemme harjoittaa ratsastustuntitoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille tallillamme Ähtävällä. Tekstin kirjoittamishetkellä meillä on kaikkiaan tallissa 21 hevosta - kaikkea karvaisista

Sonja Mäkelä

Sonja Mäkelä on 28-vuotias esteratsastaja Oulusta ja hän ratsastanut niin kauan kun voi muistaa. Hän voittanut SM-mitalit niin junioreissa, nuorissa kuin senioreissakin. Tällä hetkellä Sonja ratsastaa

Tomppa, powered by Speedex!

Jenni Rintala on 39-vuotias kouluratsastaja Pohjanmaalta, Kruunupyystä. Hän on kilpaillut kouluratsastuksessa aina kansallisiin Grand Prix -luokkiin saakka sijoituksin ja voitoin. Jennillä on myös

MIKSI RAKEINEN REHU?

Suomalainen rehuteollisuus valmistaa ensisijaisesti rehuja maatalouden lehmille, sioille ja siipikarjalle. Rehujen koostumus suunnitellaan huolellisesti, koska on tärkeä ylläpitää eläinten terveyttä